Länsirannikon kierros – anjovisenergiaa ja vanhoja pitsejä

on

Meidän perhe ei jaksa lomalla paljon kotona kökkiä. Vietimme viikonloppuna tyttären teiniytymisjuhlaa, mutta heti juhlien jälkeisenä aamuna pakkasimme perheen autoon ja suuntasimme länsirannikolle. 

Rauma

Vanha Rauma on aina yhtä ihana. Muistan kuinka jo lapsena ihastelin koristeellisia, vanhoja puutaloja ja idyllisiä mukulakivikatuja. Vanha Rauma on Pohjoismaiden laajin yhtenäisenä säilynyt puutaloalue, ja se valittiinkin UNESCO:n maailmanperintöluetteloon vuonna 1991 ainutlaatuisena esimerkkinä elävästä ja hyvinhoidetusta puukaupungista. 

Taidokkaasti koristeltu talonpääty

Kiertelimme tunnelmallisilla kaduilla ja kurkistelimme pihoihin, jotka yleensä ovat suljettuina. Raumalla oli ilmeisesti jokin avoimien pihojen päivä, koska monen talon portit olivat auki ja pihoissa oli hauskoja kotikirppiksiä. 

Upeana hehkuvat värit vanhassa hirsiaitassa
Kekseliäitä kukka-asetelmia
Viehättävä ranskatar kirppiksellä
Vanhan Raatihuoneen sisäpiha
Kukkaloistoa Vanhalla Raatihuoneella
Upeaa raumalaista pitsiä

Uusikaupunki

Uuteenkaupunkiin teimme päiväretken mummin ja vaarin kanssa. Vaari kertoili tarinoita lapsuudestaan ja esitteli tuttuja kulmia. Myös Uusikaupunki on idyllinen puutalokaupunki, jossa on säilynyt hienosti vanhan pikkukaupungin unelias tunnelma. 

Idyllinen puutalokortteli

Hiukan vilkkaampaa tunnelmaa oli Kaupunginlahden rannassa, jota reunustaa upea rivistö vanhoja punavalkoisia rantamakasiineja. Söimme merellistä lounasta terassilla, ja sen jälkeen herkuttelimme vielä tuoreilla munkeilla rantabulevardin toisessa päässä sijaitsevassa vierassatamassa.  

Vanhoja rantamakasiineja
Lounaaksi saaristolaisherkkuja
Vierassataman merellistä tunnelmaa

Myllymäki

Lapsena katselin Pikku Kakkosesta, kuinka Karvakuonot seikkailivat tuulimyllyissä Uudenkaupungin Myllymäellä, ja siitä lähtien halusin itsekin päästä sinne. Ehdin kuitenkin kasvaa aikuiseksi, ennen kuin unelmani toteutui. En nyt kuitenkaan lähtenyt Karvakuonojen tapaan kiipeilemään tuulimyllyn siipiin, vaan ihailin myllyjä tukevasti maasta käsin. Vaikuttava paikka!

Myllymäki

Merimiehen kotimuseo

Myllymäen juurella poikkesimme ihastelemassa vanhaa merimiehen kotia, joka on peräisin 1770-luvulta. Merimies Viktor Roslöf osti talon vuonna 1900, ja nykyään siinä toimii museo, joka on sisustettu Roslöfin perheen alkuperäisillä tavaroilla. Tosi  herttainen pieni mökki, eikä sisäänpääsykään maksanut mitään.

Merimiehen koti
Kaunis vanha keittiö
Kirjailtu meriaiheinen tyyny
Viktor Roslöfin merimieskirstu ja Roslöfien hääkuva

Bonk-museo

Päivän kohokohta oli vierailu Bonk-museossa. Museossa esitellään monipuolisesti Bonk Businessin, multiglobaalin teollisuusjätin, historiaa ja uskomattomia, täysin toimintavapaita koneita. Tutustuimme mm. anjovisenergian moniin käyttökohteisiin, paranormaaliin kanuunaan ja anjovisnuuskan valmistamisessa käytettävään nuuskaprosessoriin.

Bonk-museon jykevä sinivalkoinen kivitalo
Teini tutustuu Bonkin vaiherikkaaseen historiaan
Nuuskaprosessori vuodelta 1900
Oppilaastari jokaiseen koulureppuun
Sensaatiomainen paljastus!

Piharakennuksessa toimii lasten konepaja, jossa pienokaiset voivat suunnitella ja rakentaa omia Bonk-koneitaan ja osallistua Bonk-aikakoneen rakentamiseen.

Pienokaisten omalla konepajalla homma käy ja moukari paukkuu!

One Comment Lisää omasi

  1. tuula sanoo:

    Matkailua kotimaassa kannattaa harrastaa.

    Liked by 1 henkilö

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s