Lomareissulla Baltiassa, osa 3: Riian kautta Pärnuun

on

Riika

Leppoisasta Siguldasta ajoimme 60 km matkan suurkaupungin vilinään Riikaan. Majoituimme keskustassa sijaitsevaan vinttihuoneistoon. Asunto oli kyllä ihan mukava, mutta sinne pääseminen oli melkoinen hässäkkä ja minulta meni hermot. Jätimme tavarat kämpille ja häivyimme illaksi lataamaan autoa ja rauhoittumaan jättimäiseen Akropolen ostoskeskukseen. Teini teki siellä hyviä löytöjä vaatekaupoissa ja minä fiilistelin Stendersissä, ihanassa kosmetiikkaliikkeessä, jossa käyn aina Latvian reissuilla. 

Seuraavana päivänä kiersimme kaupunkia jalkaisin. Yleensä Riiassa tulee pyörittyä lähinnä vanhassakaupungissa, mutta nyt aloitimme kierroksen hiukan sivummalta. 

Panorama Riga

Stalinin aikainen 21-kerroksinen pilvenpiirtäjä, Latvian Tiedeakatemia, on vaikuttava maamerkki. Sen katolla on näköalatasanne Panorama Riga, josta on mahtavat näköalat Riikaan. Liput maksavat 6 euroa (vain käteisellä!). Hissillä pääsee 15. kerrokseen, josta noustaan portaita pitkin vielä 17. kerrokseen. Itse rakennuskin on nähtävyys. Se valmistui vuonna 1961, ja se on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan sirppeineen ja vasaroineen. 

Mahtipontista neuvostoarkkitehtuuria
Näkymä vanhaankaupunkiin

Ghetto- ja holokaustimuseo

Kivenheiton päässä näköalapaikasta on Riian Ghetto- ja holokaustimuseo. Pääsin näkemään sen vain aidan ulkopuolelta, koska se oli kiinni lauantaina. Olen ollut aina kiinnostunut historiasta ja erityisesti juutalaisten kohtaloista toisen maailmansodan aikana, joten ensi kerralla täytyy valita vierailupäivä tarkemmin. Sitä ennen perehdyn museon nettisivuihin, sielläkin on kiinnostavia tarinoita.

Holokaustimuseon näyttelyt ovat pääosin ulkosalla

Riian keskustori

Riian keskustorin valtavat hallit on rakennettu aikanaan ilmalaivoja varten. Vuonna 1930 ne muutettiin kauppahalliksi, jossa riittää vilinää joka päivä. Kauppahallin ja sitä ympäröivän torin alueella on yli 3000 myyntikojua, ja keskustorin nettisivujen mukaan alueella vierailee päivittäin jopa 100 000 ihmistä. Arvio ei varmasti jää kovin kauas totuudesta, niin paljon ihmisiä siellä oli tälläkin kertaa. Valikoimassa on kaikkea maan ja taivaan väliltä. Me kävimme tarkistamassa kaviaarin hinnat, mutta tällä kertaa purkki jäi tiskiin. Mukaan lähti kuitenkin ihania suolakurkkuja, joita olisi pitänyt ostaa enemmänkin.

Keskustorin valtavat zeppelinhallit
Kauppahallin kaviaarivalikoimaa
Herkullisia suolakurkkuja

Loppupäivän kiertelimme vielä vanhassakaupungissa ja ihmettelimme tyhjiä katuja ja terasseja. Outo näky, kun on tottunut Riian katuvilinään.

Terasseilla riitti tilaa
Vanhankaupungin värikkäitä taloja

Pärnu

Matkan viimeinen etappi oli jokavuotinen lomakohteemme Pärnu. Vietimme siellä tällä kertaa vain yhden sateisen illan. Yleensä kaupunki suorastaan kuhisee suomalaisia heinäkuussa, mutta nyt keskustan kadut olivat aivan tyhjät. Vain sushiravintolassa oli porukkaa, suurin osa paikallisia. Kotimatkalla Pärnusta Tallinnaan joka toinen vastaantuleva auto oli kyllä sitten suomalainen, joten luulen että Pärnun kadut alkavat pikkuhiljaa vilkastua.

Hienot näkymät Pärnun majapaikasta
Viimeisen reissuaamun luksusaamiainen

Millaiset fiilikset koronakesän ensimmäisestä ulkomaanmatkasta sitten jäi? Koronan kannalta jännittävin hetki oli varmaan laivamatka. Sitä kun ei oikein voi välttää, jos haluaa lähteä autolla Baltiaan (eikä kierros Pietarin kautta houkutellut sen enempää). Laivalla oli kuitenkin mukavan väljää, ja valitsimme mahdollisimman syrjäisen istumapaikan, jossa pysyimme koko matkan ajan. Autokannen kautta kuljettaessa ei tarvitse edes seistä ihmisjoukon keskellä odottamassa laivasta poistumista. 

Kaupungilla ja nähtävyyksissä oli joka paikassa tosi hiljaista, ja kaikkialla oli tarjolla käsidesiä, niin että meidän perhe on suorastaan marinoitu käsidesissä. Kylteissä muistutettiin kahden metrin turvavälistä, ja pääosin ihmiset pysyttelivätkin etäällä. Riian kauppahalli oli poikkeus, siellä ihmiset tungeksivat kiinni toisissaan, enkä nähnyt kenenkään ottavan käsidesiä meidän perhettä lukuunottamatta. Emme sitten jääneetkään sinne kovin pitkäksi aikaa hengailemaan. 

Viikon reissu Baltiassa meni mukavasti, oli kiva nähdä taas vähän muitakin kulmia ja maistella paikallisia herkkuja. Nyt täytyy vain toivoa, että koronapandemia alkaisi vähitellen jo hiipua maailmalla. Jospa ensi kesänä pääsisimme taas vähän kauemmas. Ainakin kesäkuussa olisi tältä vuodelta peruttu Queenin konsertti Berliinissä. Hyvää kannattaa odottaa…

2 Comments Lisää omasi

  1. tuula sanoo:

    Mielenkiintoinen kaupunki.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s