Ihana L’Ampolla, Ebro-joen helmi

on

Raskaiden koronavuosien jälkeen pääsimme vihdoin jatkamaan kunnolla Euroopan automatkailua, ja lähdimme kesäkuun alussa autolla Espanjaan. Pakkasimme auton täyteen ja saimme takapenkille mahtumaan kaksi teiniäkin, suuntana Katalonia ja Costa Doradalla sijaitseva pieni kalastajakylä L’Ampolla.

Ensimmäiset ajopäivät olivat tarkoituksella pitkät, jotta pääsimme nopeammin lähemmäs varsinaista matkakohdettamme. Ajoimme vauhdilla Ruotsin, Tanskan ja Saksan halki, ja vasta Ranskassa vähän hidastimme vauhtia ja nautimme parina päivänä viehättävistä ranskalaisista pikkukaupungeista. Palaan näihin vielä tuonnempana.

Jos haluat lukea tarkemmin matkasta autoilun ja erityisesti sähköautoilun kannalta, käy katsomassa mieheni blogikirjoitus aiheesta täältä.

La Caseta de la Muntanya

Olin varannut meille L’Ampollasta mukavan huvilan nimeltään La Caseta de la Muntaya, jossa oli hienosti tilaa meidän kymmenhenkiselle seurueellemme. Loput porukasta lensi Helsingistä Barcelonaan ja saapui sieltä iltamyöhällä vuokra-autolla.

Huvilassa oli neljä makuuhuonetta kylpyhuoneineen, hyvin varusteltu keittiö, iso olohuone, terassi grilleineen sekä uima-allas, joka oli ahkerassa käytössä.

La Caseta de la Muntanya
Vesiurheilua

Huvilan lähellä kävelymatkan päässä oli useita rantoja, joilla kävimme uimassa sekä ihailemassa Välimeren turkoosinsinistä vettä ja Costa Doradan karunkauniita rantakivikoita.

Platja Perales
Cala La Buena

Rantaravintoloissa oli kiva istuskella uimisen jälkeen virvokkeita nauttien. Santa Llúcian rannan ravintolassa (Bohemia Mar) oli viikonloppuiltaisin disko, jossa teinit kävivät tutustumassa paikalliseen yöelämään.

Bohemia Mar, Platja Santa Llúcia

Ebro-joen suisto – Terres de l’Ebre

Minusta Espanjassa on hienoa se, että sen luonto on niin monipuolinen, ja eri alueet ovat ihan omannäköisensä. Ebro-joen suisto oli minulle uusi tuttavuus, en ollut koskaan nähnyt luonnoltaan samanlaista seutua. Suistolle oli ominaista kirkkaanvihreät riisipellot, hiekkadyynit ja rantaniityt, joilla oli monenlaisia lintuja. Yhtenä päivänä ajelimme ympäri suistoa ja ihastelimme rantavedessä kahlailevia flamingoja. Harmi, ettei mukana ollut kiikareita eikä kunnon kameraa, jolla olisin saanut ikuistettua ne.

Dramaattiset pilvet jokisuistolla
Rantaniitty juuri ennen sadetta
Riisipelto

Paikalliset herkut

L’Ampollan ravintoloissa on tarjolla tuoretta kalaa ja muita paikallisia meren herkkuja, kuten ostereita. Alueen erikoisuus on fideua, katalonian versio paellasta, jossa riisin tilalla käytetään nuudeleita. Muita paikallisia erikoisuuksia ovat esimerkiksi savuankerias ja ruoat, joissa käytetään erikoista mustaa riisiä. Riisistä valmistetaan myös herkullista riisilikööriä, Segadors del Delta, jota ostimme myös tuliaisiksi.

Paella de mariscos
Fideua
Riisilikööriä ja paikallista riisiä

Isäntäväen suosituksesta kävimme huikeassa kala- ja äyriäiskaupassa nimeltään Cepromar, jossa oli tarjolla kaikkia mahdollisia mereneläviä. Sinä iltana grillissä tirisi jättirapuja, doradaa ja tonnikalaa sekä kaikenlaisia paikallisia kasviksia. Onneksi porukassa oli useampi taitava kokki ja saimme aikaiseksi mahtavat grillibileet.

Cepromarin veitsisimpukoita
Komeat doradat matkalla grilliin
Herkullisia jättirapuja

Loma L’Ampollassa oli ikimuistoinen, ja suurin kiitos siitä kuuluu appivanhemmilleni Tuulalle ja Jyrkille, jotka tekivät sen mahdolliseksi. Kiitos teille!

Viimeinen ilta L’Ampollassa

1 Comments Lisää omasi

  1. tuula sanoo:

    Ihanat muistot jäivät.

    Tykkää

Jätä kommentti