Nutella-banaanikakku tyttöjen iltaan

Mitä hyvää keksisi tyttöjen iltaa varten? En ehdi tänään kauppaan, mutta kaapista löytyi banaaneja ja Nutellaa, eiköhän niistä jotain synny. Pikaisella nettihaulla löytyi useampikin ohje Nutella-banaanikakkuun, joka näyttää olevan alunperin Helsingin Sanomista. Lisäsin taikinaan myös kourallisen rouhittuja saksanpähkinöitä, vaikka niitä ei alkuperäisessä ohjeessa mainittu. Kakkua paistaessa on tärkeää, ettei sitä paista liian pitkään. Kun kakun…

Arjesta juhlaa – ankkaa appelsiinikastikkeessa

Varaan aina joulunpyhiksi niin paljon ruokaa, että siitä riittäisi pienelle kylälle. Pyhien aikana ei silti millään jaksa syödä kaikkia herkkuja, joten nytkin pakastimeen oli jäänyt kolme ankan rintafileetä odottamaan sopivan juhlavaa tilaisuutta. Koska juhlakausi tuli ja meni, ja syntymäpäiväänikin juhlimme viikko sitten kaupungilla japanilaisessa ravintolassa, päätin tarjota perheelle juhla-aterian ihan tavallisena arkisena maanantai-iltana.  Joskus vuosia…

Juustoinen kasvislasagne

Rakastan lasagnea, ja olen aina ollut sitä mieltä, että kunnon lasagnessa on lihaa, kanaa tai kalaa. Yleensä teen lasagnen broilerin jauhelihasta, lohesta tai luomulampaan jauhelihasta. Lampaanlihaa ostamme Tolvilan kartanon lammastilalta, joka on yksi suosikkilähiruokapaikoistani. (Suunnitelmissa on tehdä Tolvilasta oma juttunsa vähän keväämmällä.) Tällä kertaa perheen pyynnöstä (tai lähestulkoon vaatimuksesta) tein lasagnesta kasvisversion. Seikkailin hetken taas…

Talvipäivän focaccia

Meillä on viikonlopun iltapalana usein focacciaa, italialaista litteää leipää, joka maustetaan erilaisilla kasviksilla, yrteillä ja oliiviöljyllä. Joskus olen laittanut focacciaan salamiakin, mutta viime aikoina se on jäänyt pois perheen siirryttyä kasvispainoitteisempaan ruokavalioon. Täytteet voi jokainen valita makunsa mukaan. Tällä kertaa käytin kirsikkatomaatteja, oliiveja ja tuoretta rosmariinia. Osan jauhoista korvasin emmerjauhoilla, joita ostin ennen joulua Malmgårdin…

Kaikki tiet vievät Roomaan

Kaksi vuotta sitten syksyllä elin tähänastisen elämäni vaikeinta aikaa. Olin jo pitkään suunnitellut sukulaisporukalle yhteistä Rooman matkaa anoppini pyynnöstä, ja kaikki varaukset lentolippuja ja hotellia myöten olivat valmiina. Nyt kuitenkin näytti siltä, että jäisin itse kyydistä. Viime hetkellä sain sittenkin lääkäriltä luvan lähteä matkalle, ja vanha sanonta piti paikkansa: ”kaikki tiet vievät Roomaan”. Vaikka vointini…