Pirteät pintxot pikkusitruunoista

Rakastan sitruunoita ja unelmoin omasta sitruunapuusta Espanjan sinisen taivaan alla. Unelma odottaa vielä toteutumistaan, mutta ilokseni löysin kaupasta hauskan uuden tuttavuuden, pikkusitruunat (lemon snack), jotka voi syödä kuorineen. Pikkusitruunan maku on pehmeämpi ja makeampi kuin perinteisen ison sitruunan, ja aloin heti miettiä mitä kaikkea niistä voisi tehdä, muuta kuin syödä sellaisenaan. Ensiksi tein pikkusiskon ohjeella…

Kesäinen yrttipesto puutarhan antimista

Kesäkuu on vaihtunut heinäkuuksi ja puutarha kukoistaa. Mies kantaa kasvihuoneesta tomaatteja ja kurkkuja kilokaupalla, ensimmäiset uudet perunat ovat jo päässeet ruokapöytään, ja yrttimaa on tulvillaan huumaavasti tuoksuvia yrttejä. Ihanaa, kun voi rakentaa päivän ateriat oman maan antimista.  Kokeilin tänään tehdä pestoa omista yrteistä. Tarkoituksena oli tehdä lipstikkapestoa, sillä olen yrittänyt keksiä käyttökohteita parin metrin korkuiselle…

Sinisimpukoita ja nousevaa matkakuumetta

Minulla oli viime viikolla juhlan paikka, sain nimittäin koronarokotteen. En saanut rokotteesta tavallisimpia yleisoireita, kuten kuumetta tai särkyä, mutta erikoinen sivuoire ilmaantui melkein heti, kun olin käynyt piikillä: sain matkakuumeen, joka aiheutti kuplivaa innostusta ja toiveikkuutta tulevista matkoista. Jospa vihdoinkin pääsemme taas suunnittelemaan uusia seikkailuita lähelle ja vähän kauemmaskin. Matkakuumeen hoitoon auttaa myös ruokamatkaohjelmien katsominen…

Pizzan uusi ulottuvuus – mäti-smetanapizza

Mieheni kävi työmatkalla Tukholmassa ja hän kertoi syöneensä siellä uskomattoman hyvää (ja uskomattoman kallista) pizzaa. Pizzan pohja oli ohuen ohut ja täytteinä oli pelkästään juustoa, mätiä, smetanaa ja sipulia. Hintaa tukholmalaisella gourmet-pizzalla oli kolmisenkymmentä euroa, joten ihan perusroiskeläppä se ei ollut. Testasimme tänä viikonloppuna mäti-smetanapizzaa kotioloissa. Teimme jaettavaksi neljä erilaista pientä pizzaa: kinkkupizzan, lohipizzan, kasvispizzan…

Arjesta juhlaa – ankkaa appelsiinikastikkeessa

Varaan aina joulunpyhiksi niin paljon ruokaa, että siitä riittäisi pienelle kylälle. Pyhien aikana ei silti millään jaksa syödä kaikkia herkkuja, joten nytkin pakastimeen oli jäänyt kolme ankan rintafileetä odottamaan sopivan juhlavaa tilaisuutta. Koska juhlakausi tuli ja meni, ja syntymäpäiväänikin juhlimme viikko sitten kaupungilla japanilaisessa ravintolassa, päätin tarjota perheelle juhla-aterian ihan tavallisena arkisena maanantai-iltana.  Joskus vuosia…

Juustoinen kasvislasagne

Rakastan lasagnea, ja olen aina ollut sitä mieltä, että kunnon lasagnessa on lihaa, kanaa tai kalaa. Yleensä teen lasagnen broilerin jauhelihasta, lohesta tai luomulampaan jauhelihasta. Lampaanlihaa ostamme Tolvilan kartanon lammastilalta, joka on yksi suosikkilähiruokapaikoistani. (Suunnitelmissa on tehdä Tolvilasta oma juttunsa vähän keväämmällä.) Tällä kertaa perheen pyynnöstä (tai lähestulkoon vaatimuksesta) tein lasagnesta kasvisversion. Seikkailin hetken taas…

Patatas bravas ja New Orleansin katkaravut

Patatas bravas, ”urheat perunat”, on tuttu herkku Espanjan matkoilta. Olemme valmistaneet niitä kotonakin aina vähän eri tavalla ja kokeilleet, mikä valmistustapa antaa parhaan lopputuloksen. Tällä kertaa friteerasimme keitetyt perunat kahteen kertaan, ja perunoista tuli mukavan rapsakoita.  New Orleansin katkarapuja kokeilimme ensimmäistä kertaa isänpäivän iltana. Katkaravuissa maistuivat mukavasti kreolikeittiön mausteiset aromit. Rapujen kastike on tosi herkullista,…

Voiko kasvishampurilainen muka olla hyvää?

Mieheni välttää punaisen lihan syöntiä, ja sen myötä koko perheellä on kasvis- ja kalapainoitteinen ruokavalio. Onhan se paljon helpompaa tehdä koko perheelle samaa ruokaa kuin jokaiselle omaansa. Olemme viime vuosina kokeilleet erilaisia ”lihankorvikkeita”, nyhtökauraa ja kasvisproteiinijauhis Jonnaa. En ole vielä ollut täysin vakuuttunut noista tuotteista, ja esimerkiksi kasvislasagnen teen mieluummin oikeista kasviksista, tomaatista, munakoisosta ja…

Satay-kanaa syyslomalla

Maistoin satay-kanaa ensimmäisen kerran vuosia sitten Amsterdamissa. Olimme matkustaneet monta tuntia junalla pienen taaperon kanssa Saksasta Amsterdamiin, ja hotellille päästyämme meillä oli kiljuva nälkä. Lähdimme etsimään syötävää, ja ensimmäisenä vastaan tuli indonesialainen ravintola. Indonesia oli ennen Hollannin siirtomaa, joten Indonesian ruokakulttuuri on voimissaan Amsterdamissa. Tilasin ravintolassa satay-vartaita, ja ihastuin heti tähän tulisen pähkinäiseen ruokaan. Yleensä…

Koti-illan kiviuunipizzat

Pimeänä ja märkänä lokakuun lauantaina on kiva ottaa rennosti kotona perheen kesken, sytyttää kynttilöitä ja lämmittää leivinuuni. Leivinuunin lämmössä paistuvat iltapalalle aidot kiviuunipizzat. Sitten vaan koko perhe sohvapöydän ääreen,  uunituore pizza lautaselle ja elokuva pyörimään. Ja kyllä – meillä saa syödä sohvallakin!  Pizzanpohjan ohjeen olen löytänyt vuosia sitten jostakin netin syövereistä. Ohjeella syntyy kolme pizzeriakokoista pizzaa. …